Kuopion kansalaisopiston opiskelijatarinat

Eeva Nyman ja Anna Aitto-Oja viihtyvät käsitöiden parissa

Kansalaisopisto ei suinkaan ole vain aikuisten opinahjo. Pienimmät pääsevät vauvan värikylpyyn (mustikkaa ja puolukkaa!) eikä sen jälkeen loppua olekaan. Ikäryhmittäin löytyy aina uutta. Aluksi lapset tekevät ja ”opiskelevat” yhdessä äidin, isän tai jonkun muun läheisen aikuisen kanssa. Kun lapset kasvavat, he osaavat tulla itse.

– Kaksivuotiaasta lähtien on liikuntaa, lorutuksia, kädentaitoja, kuvista, soitinten opetusta ja musiikkiryhmiä, kädentaitojen opettaja Aino Sahi luettelee.

Eeva Nyman, 7, aloitti kansalaisopistossa yhdessä äitinsä Anna Aitto-Ojan kanssa värikylvyillä jo ennen kuin osasi kävellä. Sen jälkeen Eeva ja Anna ovat osallistuneet Tehdään yhdessä –kursseille. Eeva on käynyt taiteen perusopetuksen käsityökoulua ja kuvataidekoulua, joissa annetaan opetusta visuaalisissa aineissa lapsille ja nuorille.

– Neljäsosa lapsista menee koko putken läpi 18-vuotiaaksi asti. Välillä joillakin on vähän hakemista ja nuori saattaa lähteä poiskin, mutta takaisin pääsee aina, Sahi kertoo. Päättyneenä lukuvuonna lasten käsityökoulussa teemana oli Kirjavat kansat. Jokaiselle vuodelle valitaan opetussuunnitelman pohjaksi jokin teema, jonka ympärille laaditaan oppimistehtävät.

Kirjavat kansat -teema vie lapset tutustumaan eri maanosien kulttuureihin

– Lapsille annetaan käsitys siitä, mitä voidaan saada eri kulttuureista ja erilaisilta ihmisiltä alkaen aboriginaalien täpläkuvioinneista ja Pohjois-Amerikan intiaanien nahkapussukoista inuiittien naamioihin.

– Taiteen perusopetuksen ajatus on, että lapsille opetetaan mahdollisimman monipuolisesti eri tekniikoita ja materiaaleja ja kehitetään lapsen visuaalisia taitoja. Meillä mennään ilmaisu edellä, Sahi kuvailee. Jo luokkahuone on inspiroiva. Pöydällä on värjättyjä niiniä odottamassa seuraavaa työtä, joka on punottu kori. Värikkäät huopapalat ja herkullisen väriset lankarullat odottavat valitsijaa. Ikkunalaudoilla, pöydillä ja seinillä on esillä jo valmistuneita töitä.

Lapset saavat tehdä itse valintoja ja suunnitella työtään. Lapsi voi valita oman värimaailmansa ja sommitella työnsä. Matkan varrella työhön voi tulla vaikeuksia ja haasteita. Lasta kannustetaan löytämään itse ratkaisuja ongelmiin.

– Joskus tuotos voi olla hyvinkin vaatimaton siihen nähden mitä kaikkea matkan varrella on ollut. On tärkeää, että tekemisen aikana lapsi kokee onnistumisia, Sahi sanoo.

– Usein työt suunnitellaan niin, että yhdistellään useampia materiaaleja ja tekniikoita samaan työhön, opitaan erilaisia työvaiheita ja isompia kokonaisuuksia. Ryhmässä opitaan myös vuorovaikutusta ja ryhmässäolemisen taitoja, Sahi kertoo.

Tämä on ihana talo

Anna Aitto-Oja on Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta valmistunut artesaani ja tekstiili- ja vaatetusinsinööri. Käsityöt, tällä hetkellä enimmäkseen tilkkutyöt, ovat kotona käsityöhuoneessa esillä koko ajan. Näppärissä sormissa on syntynyt paljon muutakin, mihin oppi on löytynyt kansalaisopiston kursseilta.

– Minulle tuottaa tyydytystä se, että voin luoda kaunista. Eevan kanssa ruokapöydän ääressä syntyy monenlaisia askarteluja vaikkapa joulukoristeiksi.

– Eeva luulee yhä, että minä voin tehdä mitä vain, Aitto-Oja toteaa.

Hän ottaa kassistaan esille keskeneräisiä tilkkutöitä, jotka aikanaan päätyvät peitteinä lahjoiksi ystäville. Tekniikoita on useita, eikä Aitto-Oja ole valinnut niistä kaikkein helpoimpia, mutta toteaa kuitenkin tekevänsä kaiken ompelukoneella.

– Vaikka olisi kuinka hyvä tai kuinka huono, kursseille voi aina tulla mukaan. Tilkkuryhmissä on monentasoista osaajaa ja neuvoja saa aina.

– Tämä on ihana talo, Aitto-Oja iloitsee.

Hän on viettänyt niin paljon aikaa Puistokartanossa, että jossakin vaiheessa opiston kahvilassa luultiin, että hän on henkilökuntaa!

Theresa Korsulainen on ahkera opiskelija

”Ahkera pitää olla ja etsiä mahdollisuuksia”, sanoi Theresa Korsulainen. Kun tulin Filippiineiltä Suomeen ja Kuopioon 2014, en tiennyt miten päästä alkuun, mutta kotona en ainakaan halunnut istua. Onneksi pääsin Kuopion talouskouluun opiskelemaan. Kun englanninkielistä kotitalouslinjaa ei ollut, opiskelin suomenkielisessä ryhmässä. Talouskoulussa minut neuvottiin Kompassiin, missä aloitin suomen opinnot. Kesän olin töissä, poimin mansikoita. TE-toimiston kautta pääsin syksyllä opiskelemaan intensiiviselle suomen kielen kurssille (700 h) Kuopion kansalaisopistoon. Opintoihin liittyi myös työssäoppimisjakso, jolloin työskentelin kahvilassa. Hommat sujuivat niin hyvin, että sain sieltä töitä kiireapulaisena. Keväällä jatkoin suomen opiskelua kansalaisopistolla (700h). Lisäksi ilmoittauduin henkilöstövuokrausfirmaan, mitä kautta olen saanut keikkatöitä. Nyt kun suomen kurssi päättyy, luvassa on töitä.

Timo Hulkko harrastaa kielten lisäksi maalausta

Vaikka kielet, erityisesti venäjä, ovat Timo Hulkolle tuttuja ja läheisiä, vähintään yhtä mieluista on kuvataide ja Maalarin ateljeessa -ryhmä. Se toimii vapaasti ja osallistujat voivat tulla aikaisemmin ja olla halutessaan pitempään.

”Opittavaa on rajattomasti ja opettajat ovat ammattilaisia. Maalausryhmissä keskustellaan hyvin paljon ja toisilta saa vaikutteita. Pienryhmissä annetaan palautetta,” Hulkko toteaa.